|
om. Vivian Penrose (VRL-14429), tuoja Ally
työ- ja valjakkohevonen (noviisi), ratsukoulutettu (HeC) lopetettu 3.8.2019 25-vuotiaana |
Palkittu helmikuun 2019 VVJ-laatuarvostelussa I-palkinnolla pistein 9 + 40 + 18 + 20 + 15 = 102p.
Palkittu 16.6.2019 TYH-laatuarvostelussa I-palkinnolla pistein 11 + 40 + 19 + 10 + 30 = 110 p.
Virtuaalisen Työhevosyhdistyksen metsäajon syysmestari 2017
Virtuaalisen Työhevosyhdistyksen vedon kesämestari 2018
24.2.3017 Priton Budyonnys VSN, RCH (36p.)
Hoitotilanteissa Daisy on ystävällinen ja lempeä, ja osaa käyttäytyä varsin asiallisesti. Toisaalta se on kuitenkin myös todella seurallinen, ja hakeekin ihmisen huomiota ja halauksia taukoamatta. Myös herkkujen kerjääminen kuuluu Daisyn repertuaariin, ja se usein saakin koiranpentukatseellaan herkun jos toisenkin kerjättyä pahaa aavistamattomilta hoitajiltaan. Kaikin tavoin hellyyttäväluontoinen tamma onkin niin aikuisten, kuin lastenkin suosiossa, ja se toimisi varmasti loistavasti myös esimerkiksi lasten paijailu- ja talutusratsastuskäytössä jossakin hevostapahtumassa. Valjastaessa tamma seisoo visusti paikallaan ja antaa ihmisen hoitaa tarvittavat askareet häiritsemättä. Talutustilanteissa suuri tamma on hieman hitaanpuoleinen kokoonsa nähden, eikä sillä tunnu ikinä olevan kiire mihinkään. Se on kuitenkin luotettava ja varma kuin kallio, Daisyllä ei siis ole tapana tehdä minkäänlaisia äkkinäisiä liikkeitä tai pyrähdyksiä, vaan se seuraa kuuliaisesti taluttajaansa.
Mitä tulee työntekoon, Daisy on siihen aina valmis. Tammalla on suunnattoman hyvä työmoraali, ja se onkin aina lähdössä innokkaana työntekoon, oli kyseessä sitten valjakkoajo tai esimerkiksi työhommat. Daisy onkin monen kokeneen työmiehen sanojen mukaan ihanteellinen työhevonen, sillä se on varma, vakaa ja vahva sekä todella motivoitunut työskentelijä. Tamma tottelee saamiaan käskyjä kuuliaisesti, eikä sillä tunnu olevan ikinä mitään vastaan sanomista. Toisaalta sillä on myöskin sitä halua työskennellä, tamma ei jää laahustamaan kärryjen edessä vaan on aina energinen ja valmiina seuraavaan käskyyn. Valjakkoajossa tamma toimiikin kuin ihmisen mieli, sillä se reagoi jo pieniin apuihin loistavasti. Suuresta koostaan huolimatta se kääntyy melko ketterästi ja tarvittaessa myös liikkuu aika reipastakin vauhtia. Daisy toimii niin yksilö-, kuin parivaljakossakin yhtä hyvin, joten sitä voi käyttää vaikka koulutettavan nuoren ensimmäisenä ajoparina.
Kilpailupaikat ja muut ihmisvilinää sisältävät paikat eivät saa aikaan minkäänlaista muutosta Daisyn käyttäytymisessä. Se on yhtä varma ja vakaa kuin kotipihassakin, eikä aiheuta minkäänlaisia ongelmia edes, jos muut hevoset tunkevat aivan sen ihoon kiinni. Mitä tulee kuljetukseen ja lastaamiseen, ei Daisy petä siinäkään. Se kulkee traileriin aina rohkeasti ensimmäisellä yrittämällä, ja matkustaa fiksusti pidemmätkin matkat. Daisy onkin siis jokatilanteessa niin luotettava ja varma hevonen, että siitä on vaikea olla pitämättä.
Pedigree and offspring
ii. Baloo oli varsasta saakka olemukseltaan hieman karhunomainen köntys ja luonteeltaankin varsinainen nallekarhu. Mustanruunikko ori oli rakenteeltaan todella raskas, jonka myötä siitä ei oikein ollut ratsuksi tai valjakkokärryjen eteen. Rekeä tai työkuormaa se veti kyllä tasaisen varmasti, mutta hyvällä tahdollakaan oria ei voinut ketteräksi kutsua. 192-senttinen Baloo sai juuri ja juuri jalostusoikeuden, ja sitä käytettiinkin lopulta hyvin vähän. Se jätti jälkeläisilleen hyvää luonnetta ja fiksuilla tammavalinnoilla sen jälkeläisistä saatiin rakenteeltaan hieman kevyempiä. Ori eli pitkän, terveen elämän, ja kuoli lopulta luonnollisesti 32-vuotiaana.
ie. Rolling Flurry puolestaan oli juurikin hyvä yksilö keventämään Baloon järkälemäistä mallia ja kömpelyyttä. Rolling Flurry oli shirenhevoseksi jopa pieni, alle 170-senttinen, ja kevyt. Se toimi mukavasti niin ajossa kuin ratsunakin ja sillä kilpailtiinkin molemmissa lajeissa. Myös Flurryn liikkeissä oli keskivertoa shirenhevosta enemmän keveyttä ja sen mukanaan tuomaa näyttävyyttä, jonka myötä se pärjäsikin varsin mukavasti. Musta, kahdella puoli- ja yhdellä kokosukalla varustettu Flurry varsoi kahdesti. Se jouduttiin lopettamaan pahan ähkyn seurauksena jo 12-vuotiaana.
emä Birchbound’s Daisy May syntyi toukokuisena aamupäivänä kukkaniitylle. Punaruunikko pikkutamma ei voinut aavistaakaan, että sen emä kuolisi vain paria viikkoa myöhemmin, mutta se onneton tapahtuma muovasi Daisy Maysta lopulta mitä ihanimman ja ihmisystävällisimmän. Pakon edessä tammavarsa oppi luottamaan ihmisiin täydestä sydämestään heidän huolehtiessaan orpovarsasta. 172cm korkea tamma oli mitä helpoin käsitellä ja opettaa koko ikänsä, ja se tekikin muun muassa paljon erilaisia asiakastöitä: Näytöksiä, hääajeluja, jopa vierailuja vanhustentalolla. Daisy May myös kantakirjattiin ja se jätti jälkeensä neljä varsaa - hyväluontoisia tammoja kaikki.
ei. Blaze oli yllätysvarsa, joka nimettiin mielikuvituksettomasti kauniin läsinsä mukaan. Orista kasvoi komea, tai ehkä jopa kaunis 183-senttinen ruunikko, ja herättikin ihastusta kaikissa jotka sen tapasivat. Jopa hieman tammamaisen ulkomuotonsa vastapainoksi Blaze oli käytökseltään hyvin orimainen, joka asettikin rajoituksia sen käsittelijöihin. Onnekseen se päätyi taitavalle kolmannen sukupolven hevosmiehelle ja pääsi näyttämään kykyjään valjakkoajokilpailuissa. Näyttelyissä oria käytettiin vain kantakirjaa ja jalostusoikeutta varten. Suorituskykyinen Blaze oli haluttu isäori nimenomaan valjakkokäyttöön ajatelluille varsoille, ja se jättikin useita hyviä kilpahevosia.
ee. Birchbound’s Ladybug oli luonteeltaan hieman syrjään vetäytyvä tamma, joten ei ollut mikään ihme, että se useimmiten varsoikin laitumen perukoille katseilta suojaan ja sai siten pidettyä varsan pitkiäkin aikoja ihmisten uteliaita katseilta piilossa. Myös käsiteltäessä ja käytössä punaruunikko tähtipää tuntui olevan aina vähän kuoressaan, eikä se siten oikein pärjännyt näyttely- ja kilpakehissä. Hyvärakenteinen ja kiltti tamma toki oli, mutta ne eivät yksistään riittäneet hyville sijoille. Kasvattaja-omistajat kuitenkin tiesivät tamman ja sen sukulinjojen arvon, joten sitä käytettiin jalostuksessa kuuden varsan verran. Isäoriksi valikoitui aina avoimemman luonteen omaava ori, jolloin varsoista pääasiassa tulikin emäänsä reippaampia. 178cm korkea tamma nukkui pois lopulta 24-vuotiaana.
|
syntymäpäivä
21.11.2016 2.1.2017 2.3.2017 4.10.2018 |
Results
|
40 TYH-sijoitusta, joista 2 mestaruutta
3.12.2016 - TYH - metsäajo - 1/20 5.12.2016 - TYH - metsäajo - 1/20 12.12.2016 - TYH - kyntö - 4/18 14.12.2016 - TYH - metsäajo - 1/12 12.1.2017 - TYH - metsäajo (pari) - 1/10 12.1.2017 - TYH - kyntö (pari) - 3/10 14.1.2017 - TYH - kyntö (pari) - 2/10 15.1.2017 - TYH - kyntö (pari) - 1/10 24.1.2017 - TYH - veto - 2/18 25.1.2017 - TYH - metsäajo - 2/16 25.1.2017 - TYH - veto - 3/18 5.2.2017 - TYH - veto - 2/9 6.2.2017 - TYH - metsäajo - 1/15 7.2.2017 - TYH - veto - 3/9 7.2.2017 - TYH - metsäajo - 1/15 9.2.2017 - TYH - metsäajo - 2/15 22.2.2017 - TYH - kyntö - 5/54 23.2.2017 - TYH - kyntö - 7/54 24.2.2017 - TYH - metsäajo - 1/48 24.2.2017 - TYH - veto - 6/54 20.3.2017 - TYH - veto - 1/18 23.3.2017 - TYH - metsäajo - 2/19 2.8.2017 - TYH - metsäajo - 6/49 21.9.2017 - TYH - metsäajo - 3/31 25.9.2017 - TYH - metsäajo - 5/31 5.10.2017 - TYH - metsäajo - 4/24 5.10.2017 - TYH - veto - 3/25 9.10.2017 - TYH - veto - 2/25 26.10.2017 - TYH - metsäajo - 1/30 28.10.2017 - TYH metsäajon syysmestari 2017 26.1.2018 - TYH - veto - 4/34 6.3.2018 - TYH - metsäajo - 2/14 7.3.2018 - TYH - metsäajo - 1/14 21.3.2018 - TYH - veto - 4/22 22.3.2018 - TYH - veto - 4/22 24.3.2018 - TYH - metsäajo (pari) - 2/10 26.7.2018 - TYH - metsäajo - 2/29 26.7.2018 - TYH - veto - 3/35 27.7.2018 - TYH - veto - 5/35 28.7.2018 - TYH vedon kesämestari 2018 2 sijoitusta villeistä työajokilpailuista 20.6.2017 - TYH - veto - 2/9 20.6.2017 - TYH - pariveto - 1/3 |
41 VVJ-sijoitusta, joista 2 CUP-sijoitusta
20.11.2016 - VVJ - noviisi maraton - 2/9 30.11.2016 - VVJ-CUP - noviisi yhdistetty - 8/75 21.12.2016 - VVJ - noviisi koulu - 2/33 21.12.2016 - VVJ - noviisi koulu - 3/19 21.12.2016 - VVJ - noviisi tarkkuus - 4/19 24.12.2016 - VVJ - noviisi koulu - 1/19 26.12.2016 - VVJ - noviisi tarkkuus - 4/19 27.12.2016 - VVJ - noviisi koulu - 2/33 29.12.2016 - VVJ - noviisi koulu - 1/19 29.12.2016 - VVJ - noviisi tarkkuus - 4/19 11.1.2017 - VVJ - noviisi koulu - 1/29 14.1.2017 - VVJ - noviisi koulu - 4/29 18.1.2017 - VVJ - noviisi koulu - 1/29 24.1.2017 - VVJ - noviisi koulu - 2/29 1.3.2017 - VVJ - noviisi koulu - 4/30 1.3.2017 - VVJ - noviisi koulu - 3/40 4.3.2017 - VVJ - noviisi yhdistetty - 2/30 5.3.2017 - VVJ - noviisi koulu - 3/30 5.3.2017 - VVJ - noviisi tarkkuus - 5/30 6.3.2017 - VVJ - noviisi yhdistetty - 5/30 6.3.2017 - VVJ - noviisi koulu - 5/30 9.3.2017 - VVJ - noviisi tarkkuus - 1/30 13.3.2017 - VVJ - noviisi koulu - 4/30 13.3.2017 - VVJ - noviisi koulu - 5/40 16.3.2017 - VVJ - noviisi koulu - 2/30 17.3.2017 - VVJ - noviisi koulu - 5/40 22.3.2017 - VVJ - noviisi koulu - 2/30 24.3.2017 - VVJ - noviisi koulu - 3/30 28.3.2017 - VVJ - noviisi tarkkuus - 5/30 22.5.2017 - VVJ - noviisi yhdistetty pari - 1/29 10.6.2017 - VVJ - noviisi koulu - 2/27 24.6.2017 - VVJ - noviisi koulu - 3/40 29.6.2017 - VVJ - noviisi tarkkuus - 2/40 23.7.2017 - VVJ - noviisi yhdistetty - 1/40 10.8.2017 - VVJ - noviisi kestävyys - 2/30 11.8.2017 - VVJ - noviisi kestävyys - 4/30 13.8.2017 - VVJ - noviisi kestävyys - 2/30 15.8.2017 - VVJ - noviisi tarkkuus - 4/30 19.8.2017 - VVJ - noviisi kestävyys - 1/30 26.8.2017 - VVJ - noviisi tarkkuus - 2/30 28.8.2017 - VVJ - noviisi tarkkuus - 1/30 31.8.2018 - VVJ-CUP - noviisi yhdistetty pari - 2/107 |
Dear diary
00.09.2018 Valjakkovalmennus, kirjoittanut Jannica
Daisy yllätti positiivisesti heti alkuverryttelystä alkaen toimia oikein näppärästi ja keskittyen annettuihin tehtäviin hienosti. Daisy osasi hyvin keskittyä olennaiseen, vaikka ympärillä sattui ja tapahtui kun läheisestä tarhasta pikkuhiljaa murtautui hevonen ulos tunnin aikana. Onneksi soitto talliin sai vipinää kinttuihin ja karkuri saatiin kiinni ennen kuin pahempaa tuhoa oli saatu aikaan. Saimme jatkaa tunnin parissa onneksi loppuun normaalisti ja pääsimme treenaamaan heti alkuun muutamat noviisitason kouluohjelmat, jotka Daisy suoritti Vivianin ohjastamana helposti ja nöyrästi. Ne menivät jopa niin hyvin että pääsitte harjoittelemaan muutamia vaativan tason ohjelmia, joissa ei oikeastaan ollut noviisitasolle muuta eroa kuin enemmän siirtymisiä ja kaarevaa uraa. Muitta mutkitta suorititte nämäkin tehtävät ja pääsitte hetkeksi siirtymään käyntiin ennen kuin päästiin miettimään tauon jälkeisiä hommia.
Kävelytauon jälkeen jatkettiin kouluohjelmien hiomista, jossa annoin vinkkejä tasapainoisen suorituksen saamiseen ja ravissa saitte keskittyä muodon pitämisen lisäksi tempoon, joka oli etenkin ympyröillä hieman muuttuvaa. Harjoittelun kautta siihen kuitenkin varmasti saataisiin muutosta ja tamma pitämään rytmiä yllä paremmin. Ajaessakin piti muistaa keskittyä itse seuraavaan tehtävään ja olla askel edellä, josta sain Viviania muistuttaa muutamaan otteeseen etenkin laukkatehtävissä, jossa eteneminen oli reippaampaa. Loppua kohden ennakointi parani kuskin osalta ja vaikutti myös tammaan rauhoittavasti, jolloin se malttoi keskittyä ja laukatakin hyvässä muodossa jo laukkaosuudet tehtävissämme. Lopuksi pääsitte vielä ravissa tekemään rentouttavia tehtäviä.
25.7.2018 Kirjaimellisesti pellosta mestaruuteen, kirjoittanut omistaja
- Siis sä ihan oikeasti hait sen laitumelta kisoihin? Eihän se oo tehny mitään koko kesänä! John kommentoi silmiään pyöritellen minun puunatessani ehkä hieman pölyistä ja takkuista Daisya
- Of course! Hyväkuntoinen tamma ja yks meidän tasaisimpia suorittajia! Sitäpaitsi, on sillä siellä käyty ratsastelemassa ja uimassa!
Oikeasti luottoni tammaan ei ollu ihan niin vahva kuin yritin uskotella. Tottahan se oli, että tamma oli ollut varsin vähäisellä käytöllä viimeiset pari kuukautta. Ilmoittautuminen kesän mestaruuskisoihin meni kuitenkin niin rutiinilla, etten edes tajunnut ajatella tuollaista pikkuseikkaa. Kun Daisy sitten oli ilmoitettu metsäajoon ja vetoon mukaan, en hennonut jättää sitä poiskaan. Mennään nyt kun on ilmoitettu.
Liekö sitten tammakin ymmärtänyt Johnin epäilyt ja päättänyt todistaa ne vääriksi. Daisy suoritti kaikki kolme päivää oikein hyvin. Ehkä se laidunloma olikin tehnyt vain hyvää pitkän aikaa melko tiukassa tahdissa kilpailleelle tammalle, sillä heti torstaina Daisy sijoittui molemmissa luokissaan: metsäajossa tasaisen varmalla suorittamisella toiseksi ja vedossa kolmanneksi, häviten toiselle vain metrillä. Perjantaina tamma nappasi vielä sijoituksen vedosta, mutta lauantaina tamma oli selvästi hieman normaalia puhdittomampi. Viimeisen päivän metsäajossa Daisy jäikin luokan viimeiseen neljännekseen, mutta vedon hyvä yhdeksäs sija 35:n valjakon luokassa riitti takaamaan tammalle sen uran toisen mestaruuden.
Varma, vakaa ja vahva. Niillä sanoilla tammaa on kuvailtu, ja jälleen kerran se sen meille osoitti. Onhan se myönnettävä, että pari kyyneltä saattoi palkintojenjaossa vierähtää poskelleni. Nämä saisivat jäädä tamman viimeisiksi mestaruuskilpailuiksi. Se on todellakin ansainnut lopettaa uransa huipulla.
19.7.2018 Trullinummen kesälaitumella, kirjoittanut Tinu
Viime päivät ovat olleet piinaavan kuumia. Hevosille on jouduttu rahtaamaan aiempaa enemmän juomavettä laitumelle ja ötökkämyrkyn kulutuskin on kasvanut huomattavasti.
Tammalaitumella Pipsun ja Raisan lisäksi myös Hämy on päässyt viettämään päivän kuumimpia hetkiä tallin varjoon. Kolmikon tuskailu kovassa helteessä lietsoi hermostusta myös muissa tammoissa, mutta nyt kun kesäkuumasta ahdistujat ovat saaneet viettää pävänsä vilpoisessa, myös kokopäiväisesti ulkona oleileva tammapoppoo on rauhoittunut. Nelillä, Vainolla, Martalla ja Daisyllä on onneksi ollut hieman järkeä päässään, ja nelikko on päivän kuumimpien helteiden aikana pysytellyt tiukasti varjossa. Neli tosin on onnistunut hinkuttamaan hännäntyvensä aivan kammottavaan kuntoon, mutta tervarasva on onneksi hieman helpottanut tamman kutinaa. Myös Daisyn silmäkulman vekki on parantunut vallan mainiosti.
30.6.2018 Trullinummen kesälaitumella, kirjoittanut Tinu
Normaalia lämpimämmät kesähelteet olivat loppukuusta onneksi hieman hellittäneet, ja sadettakin saatu taas muutamana päivänä. Hevosetkin vaikuttivat tyytyväisemmiltä ja aktiivisemmilta inhimillisemmän kelin ansiosta. Toisaalta myös paarmat ja muut itikat olivat alkaneet aktivoitua alkukesää enemmän ja kohdistaneet hyökkäyksensä laiduntaviin hevosiin, joista kaviokkaat eivät olleet kovin tyytyväisen oloisia.
Tammalaitumen porukka saapui aidalle pällistelemään vähän matkan päästä ohitse kulkevaa Viuhtia. Viuhti hieman intoutui tytöille huutelemaan, mutta matkasi lopulta melko nätisti laitumen ohitse. Pari hassua vastausta ori saikin Neliltä ja Raisalta. Tätä hurjan jännittävää välikohtausta lukuun ottamatta tammalaitumella ollaan voitu hyvin ja vietetty leppoisia kesäpäiviä. Pipsu ja Hämy ovat kasvattaneet mahojaan ahmien laidunruohoa kuin viimeistä päivää. Pipsu on välillä ollut myös kovin ahdistunut suuresta ötökkämäärästä ja ärhennellyt tästä syystä muille laidunkavereilleen, mistä syystä tamma on pahimpina aikoina otettu talliin pakoon öttiäisiltä. Neli on saanut ujutettua itsensä Vainon ja Martan jengiin ja kolmikko viihtyykin hyvin yhdessä. Ehkä vähän liiankin hyvin, sillä kolmikon onnistui jotenkin pinkaista laitumen aitojen ulkopuolelle ilman, että aidat olisivat vaurioituneet. Karkulaiset onneksi huomattiin pian ja pienen suostuttelun jälkeen ne saatiin kiinni ja palautettua laitumelle. Miten lie tuossa onnistuneet ja miksi päättäneet siirtyä laitumen toiselle puolen, sitä emme tiedä. Mutta se on melko todennäköistä, että meidän Neli on ollut tämänkin suunnitelman takana.. Myös Raisaa ovat ötökät tuntuneet välilä kiusaavan hieman enemmän ja tamma on kuumimpina päivinä rampannut laitumella siihen tahtiin, että se on otettu yhdessä Pipsun kanssa sisälle rauhoittumaan. Myös Raisa on vaikuttanut tyytyväiseltä päästessään tallin viileyteen, mutta toisaalta ollut myös aina iloisena palaamaan laitumelle. Daisy oli taasen eilen onnistunut kolhimaan itsensä todennäköisesti metsänreunan puihin, jonka seurauksena tammalle oli tullut pieni vekki silmäkulmaan. Kovin pahaa jälki ei kuitenkaan ollut, ja haavan puhdistuksen jälkeen laitoin siihen hieman rasvaa päälle. Daisylle puettiin myös riimu ja kärpäsotsapanta päähän, jotta haava saisi olla mahdollisimman rauhassa ötököiltä.
19.6.2018 Trullinummen kesälaitumella, kirjoittanut Tinu
Koko kesäkuun alku oli ollut aurinkoista ja lämmintä, eikä vesisateista ollut ollut juuri tietoakaan. Muutama hassu pisara oli päässyt maahan saakka reilu viikko sitten kun kelit hetkellisesti viilenivät, mutta eivätpä nekään liiemmin maan pintaa kostuttaneet. Tänään vettä kuitenkin vihdoin saatiin sitten taivaan täydeltä, ja siinä samalla vähän ukkostakin. Myrskypilvet eivät onneksi kuitenkaan viihtyneet tallin läheisyydessä kauaakaan, vaan loittonivat melko nopeasti, jääden pyörimään jonkin matkan päässä olevien voimalinjojen ja harjun kohdille.
Koska tammalaitumella on enemmän asukkaita, on myös tätä poppoota ollut mielenkiintoisempi seurailla. Pipsu-tammamammamme on odotetusti ottanut johtajatamman paikan, kun taas junnut Vaino ja Martta ovat niitä pahnan pohjimmaisia. Neli on monesti nähty yllyttämässä muuta laumaa leikkiin, ja etenkin Martta ja Vaino ovat olleet ruunikon kaverinsa leikeissä melko aktiivisesti mukana, kun muut ovat keskittyneet enemmän laitumen lyhentämiseen. Myöskään tammaporukka ei ollut tämän päivän ukkosista pahemmin moksiskaan, sen verran tasaisen ja rauhallisen luonteen omaavia tuntuvat nämä neidot ja rouvat olevan.
1.6.2018 Trullinummen kesälaitumella, kirjoittanut Tinu
Iltapäivän ehdittyä edetä jo pitkälle, alkoi Trullinummen piha täyttyä hevoskuljetusautoista. Laidunkausi oli määrä avata tänään, ja olimme luvanneet ottaa laitumillemme myös muutaman tallin ulkopuolelta saapuvan hevosen. Valtaosa hevosvieraista saisi nauttia Hämeen maalaismaisemista koko kesän.
Ensimmäisenä laitumelle pääsivät tammat. Pientä levottomuutta oli ilmassa letkan kulkiessa kohti pienen kävelymatkan päässä sijaitsevaa laidunta, liekö se sitten monien vieraiden hevosten seura vai se, että ainakin osa hevosista tiesi kesän ja laidunloman nyt virallisesti alkavan. Kun tammat oli saatu laitumen puolelle turpa aitalankoja päin ja portti kiinni, kävi hetken päästä riimujen ja narujen irroituskäsky. Valtaosa seitsemästä tammasta ampaisi kohti vapautta kuin tykin suusta, mutta Daisy-shire jäi hetkeksi vielä paikoilleen tutkailemaan tilannetta tarkemmin, ennen kuin ampaisi komealla loikalla uusien kavereidensa perään. Tammat kirmasivat pari kierrosta laitumen ympäri, osa samalla polvenkorkuista ja kauniin vihreää ruohoa maistellen. Lopulta tammat alkoivat hieman rauhoittua, osa keskittyen nyt täysillä syömiseen ja osa kävi tekemässä tuttavuutta toistensa kanssa. Meidän ratsuponitamma Pipsu kävi jokaiselle näyttämässä pahaa naamaa ja vähän uhittelemassakin kuin kertoakseen, että tässä on nyt sitten tämän poppoon tuleva pomo. Lauman nuorimmaiset, vielä varsaikäiset Vaino-suokki ja Martta-welsh lyöttäytyivät heti alkuunsa toistensa seuraan. Pipsun tytär Neli yritti käydä innostamassa kaksikkoa muutaman kerran vielä jatkamaan riehumista ja leikkimistä. Hetken aikaa kolmikko hölkkäilin ympäriinsä, kunnes Neli oli lopulta ainoa, joka jaksoi vielä esitellä yleisölle kevätjuhlaliikkeitään, Vainon ja Martan alkaessa lyhentää ruohoa portin edustalta. Raisa-puoliverinen, Daisy ja Neli laidunsivat hieman kauempana, Hämy-suokki taas oli siirtynyt laitumnem kauimpaan nurkaan omiin oloihinsa.
We all do get old
|
7.4.2016 - syntyi
7.5.2016 - 1v 7.6.2016 - 2v 7.7.2016 - 3v |
7.8.2016 - 4v
7.9.2016 - 5v 7.10.2016 - 6v 7.11.2016 - 7v |
7.12.2016 - 8v
7.1.2017 - 9v 7.3.2017 - 10v 7.5.2017 - 11v |
7.7.2017 - 12v
7.9.2017 - 13v 7.11.2017 - 14v, josta alkaen epäsäännöllisesti |
