VH16-017-0603, SPC-SR2-1483
shetlanninponi, ori, 100cm, sysirautias syntynyt 27.11.2016, 32v (ikääntyminen alhaalla) |
om. V. Penrose (VRL-14429), kasv. Antonia N. (VRL-01285)
valjakkoponi (vaativa) lopetattu 27.4.2020 32-vuotiaana |
- Kantakirjattu helmikuun 2017 tilaisuudessa I-palkinnolla pistein 23 + 20 + 19 + 19 = 81p.
- Palkittu helmikuun 2017 valjakkovarsojen laatuarvostelussa I-palkinnolla pistein 5 + 3 + 3 + 2 + 10 + 10 = 33p.
- Näyttelyjaoksen Champion-arvonimi myönnetty 25.3.2017
- Näyttelyjaoksen VIR MVA-arvonimi myönnetty 27.6.2017
- VSN World Champion-arvonimi myönnetty 21.7.2017
- Palkittu huhtikuun 2018 VVJ-laatuarvostelussa I-palkinnolla pistein 10 + 40 + 22 + 20 + 15 = 107p. (parhaat rakennepisteet)
- Palkittu elokuun 2019 SHLA-laatuarvostelussa II-palkinnolla pistein 30 + 15 + 20 + 20 + 21 + 17 = 123p.
- Palkittu lokakuussa 2019 YLA1-palkinnolla arvostelun parhaana pistein 29 (20+9) + 28,5 (19,5+9) + 17 + 18 + 7 = 99,5p.
- Palkittu helmikuun 2020 SHLA-laatuarvostelussa I-palkinnolla pistein 26+15+30+20+25+20+4 = 140p.
Hoitaessa Gus on yksi ilkikurisimmista tapauksista joita olen tavannut. Karsinaan ei todellakaan voi astella puolihuolimattomasti sisään, sillä muuten näkyy vain vilahdus ja poni on jo täyttä laukkaa käytävällä matkalla teille tietämättömille. Välillä se tyytyy jäämään omille viheralueille, mutta eipä se ole yksi eikä kaksi kertaa kun Gus'n on saanut noutaa posket punaisena häpeästä ja kiukusta hehkuen hoitamasta kylän puistojen tai asukkaiden puutarhoja.
Sikäli kun karsinaan pääsee niin, että ponikin siellä pysyy, kannattaa ketale ehdottomasti sitoa kiinni, ja ehkä siltikin sulkea ovi. Gus tuppaa pyörimään hoitaessa varsin paljon, ja mahdollisuuksien mukaan se näpräilee narua hampaillaan, ja yllättävän usein onnistuu sen avaamaankin. Mikäli narun mutustaminen ei sovi päivän teemaan, voikin sitten maistella vaikka harjoja tai hoitajan vaatetusta. Orin voi toki hoitaa käytävälläkin, mikäli tallissa ei ole kauheasti muuta hevosliikennettä. Ego tällä on suurempi kuin yhdelläkään shireistäni, ja tämä jaksaa kerta toisensa jälkeen kiljua ja kovistella jos joku oreista sattuu kulkemaan lähistöltä. Tammatkin aiheuttavat show'n, kun ori muistuttaa patsastelulla ja huudoin mahtavuudestaan.
En tiedä, onko ponissa parasta vai pahinta se, että se on oikeasti hieno. Siis oikeasti, se on näppärä valjakkoponi ja rakenteeltaankin varsin miellyttävä. Sen luonne vaan tuppaa tuottamaan aika-ajoin hankaluuksia myös työskennellessä.
Gus aloitti showponiuransa varsin nuorena, ja erityisesti in-hand -luokissa se on osannut tuottaa aika-ajoin harmaita hiuksia. Narun päässä saattaa ensimmäisenä päivänä olla korskea showori, toisena päivänä patalaiska junttura ja kolmantena minne sattuu kimpoileva superpallo. Valjakkovarustuksessa Gus on onneksi säyseämpi ja tasaisempi, liekö se sitten silmälappujen vai minkä ansiota. Toki ajaessakin on niitä päiviä kun pitää pomppia tasajalkaa varustuksen sallimissa rajoissa tai jumittaa keskellä kenttää. Normaalisti ori on kuitenkin varsin näpäkkä. Se liikkuu energisesti, hyvin takaa eteen. Shetlanninponiksi orissa on varsin hyvin säätövaraa liikkeessä, joten koulukokeen kootummat ja lisätymmätkään ravit eivät ole tuottaneet sen suurempia ongelmia. Parhaillaan Gus on kuitenkin tarkkuuskokeessa, ja se pystyykin suoriutumaan radasta varsin nopeasti ketteryytensä vuoksi. Maratonosuus on Gusin ehdoton heikkous, sillä ori tuntuu aina sitä treenatessakin keksivän suurimman osan kolttosistaan. Siksipä en ole viitsinyt kiusata itseäni (ja viattomia sivullisia), ja Gus onkin tehnyt kilpaiuransa lähes täysin koulu- ja tarkkuuskokeissa.
Reissuun lähteminen on Gusin kanssa aina pieni jännityksen paikka, sillä koskaan ei tiedä vaatiiko lastaaminen aikaa kymmenen minuuttia vai puolitoista tuntia. Yksi asia tosin on aina varma: Lähdöstä tulee ilmoittaa. Välillä riittää pari kovaäänistä hirnahdusta, välillä pitää pistää todellinen sirkusnäytös pystyyn ja kiikuttaa narun päässä roikkuvaa kaksijalkaista pitkin maita ja mantuja. Ei tämä koskaan ole lastaamatta jäänyt, mutta parhaillaan paini on tosiaan kestänyt noin puolitoista tuntia.
Kun orin sitten saa lastattua, se matkustaa kyllä ihan sopuisasti, kunhan sen viereen ei laita ketään herkkistä tai machoa. Herkemmän tämä saa järkytettyä lastauksen jälkeisillä mölinöillään (sillä pitäähän se nyt naapuriin tulleelle näyttää kuka on pomo), ja machojen taistelua on typerää lähteä kerjäämään.
Vieraassa paikassa ori on täysin oma itsensä, niin hyvässä kuin pahassa.
Pedigree and offspring
i. Wyat Paul † m, 96cm KTK-III, VVJ-II |
ii. Ellie's Percival m, 94cm SHLA-I, YLA2, VVJ-II, KRJ-I |
iii. Hewiterwin Peregrin trn, 93cm |
iie. Ellie Beat † 98cm SHLA-III, YLA2 | ||
ie. Huvin Eulalia † 97cm KTK-III, SHLA-I, VVJ-I/font> |
iei. VIR MVA Ch Cynton Desperado † mrn, 97cm SHLA-I, VVJ-I | |
iee. Xenan Bree † km, 95cm SHLA-II | ||
e. VIR MVA Ch Gingerqueen prt, 105cm KTK-II, Premier |
ei. Gingerbread Man m, 104cm KTK-II, SHLA-I, YLA2, VVJ-I, KRJ-II, VV-II |
eii. Calvin v.d. Graafkamp m, 104cm KTK-II, YLA1 |
eie. Dilkenhof Jasmine † m, 102cm KTK-II, SHLA-II, YLA2, VVJ-II, KRJ-II | ||
ee. VIR MVA Ch Berryqueen DEI † mpäis, 101cm KTK-II, SHLA-I, YLA2, VVJ-I |
eei. Bootleg Pirat rtpäis, 103cm KTK-II | |
eee. VIR MVA Ch Blueberry Hop † m, 100cm KTK-I, YLA2 |
syntymäpäivä
11.7.2017 1.3.2018 19.1.2019 |
omistaja
Emmi N. / Härdelli Veera R. / Ponipallero Tuulia T. VRL-00084 |
Results
43 VVJ-sijoitusta
15.2.2017 - VVJ - noviisi tarkkuus - 2/58 (SHLA-CUP) 2.3.2017 - VVJ - vaativa koulu - 2/30 14.3.2017 - VVJ - vaativa tarkkuus - 4/30 20.3.2017 - VVJ - vaativa koulu - 5/30 22.3.2017 - VVJ - vaativa koulu - 1/30 22.3.2017 - VVJ - vaativa tarkkuus - 3/30 26.3.2017 - VVJ - vaativa koulu - 2/30 24.6.2017 - VVJ - vaativa koulu - 3/35 26.6.2017 - VVJ - vaativa tarkkuus - 4/35 27.6.2017 - VVJ - vaativa tarkkuus - 4/35 28.6.2017 - VVJ - vaativa tarkkuus - 3/35 29.6.2017 - VVJ - vaativa koulu - 1/35 1.7.2017 - VVJ - vaativa tarkkuus - 5/30 7.7.2017 - VVJ - vaativa tarkkuus - 3/30 11.7.2017 - VVJ - vaativa koulu - 4/30 11.7.2017 - VVJ - vaativa koulu - 5/30 12.7.2017 - VVJ - vaativa tarkkuus - 5/30 13.7.2017 - VVJ - vaativa tarkkuus - 4/30 13.7.2017 - VVJ - vaativa koulu - 2/30 13.7.2017 - VVJ - vaativa koulu - 1/30 15.7.2017 - VVJ - vaativa koulu - 2/30 15.7.2017 - VVJ - vaativa tarkkuus - 1/30 17.7.2017 - VVJ - vaativa tarkkuus - 1/30 18.7.2017 - VVJ - vaativa koulu - 2/30 18.7.2017 - VVJ - vaativa tarkkuus - 4/30 19.7.2017 - VVJ - vaativa koulu - 2/30 19.7.2017 - VVJ - vaativa tarkkuus - 4/30 20.7.2017 - VVJ - vaativa koulu - 3/30 20.7.2017 - VVJ - vaativa koulu - 3/30 1.8.2017 - VVJ - vaativa tarkkuus - 4/30 2.8.2017 - VVJ - vaativa tarkkuus - 4/30 3.8.2017 - VVJ - vaativa koulu - 1/30 5.8.2017 - VVJ - vaativa tarkkuus - 5/30 7.8.2017 - VVJ - vaativa koulu - 3/30 8.8.2017 - VVJ - vaativa koulu - 5/30 12.8.2017 - VVJ - vaativa koulu - 2/30 15.8.2017 - VVJ - vaativa koulu - 2/30 16.8.2017 - VVJ - vaativa koulu - 2/30 18.8.2017 - VVJ - vaativa koulu - 4/30 22.8.2017 - VVJ - vaativa koulu - 4/30 18.8.2017 - VVJ - vaativa koulu - 6/39 (SHLA-CUP) 22.3.2019 - VVJ - vaativa tarkkuus - 2/15 (SHLA-CUP) 20.5.2019 - VVJ - vaativa tarkkuus - 1/24 (SHLA-CUP) |
Näyttelytulokset:
8.2.2017 Yentel Ponies NJ, irtoSERT (pt. Sorel) 8.2.2017 Huvitus NJ, irtoSERT (pt. Jannica) 12.2.2017 Moondance NJ, irtoSERT (pt. Siiri K.) 30.4.2017 Adina NJ, MVA-SERT (pt. Kati) 25.6.2017 Lilymoor NJ, MVA-SERT (pt. Vibaja) 20.1.2017 Thirteen VSN, SW4 (40,5p) +40p 5.2.2017 Micram Raceponies VSN, CH (39p) +20p 20.2.2017 Maybeck Stud VSN, RCH (39p) +10p 25.2.2017 Nidavellir VSN, SW4 (43p) +40p 30.4.2017 Hervannan Oriasema VSN, SW2 (43p) +40p 5.5.2017 Miche'Le Warmbloods VSN, RCH (40,5p) +10p 10.5.2017 Miche'Le Warmbloods VSN, CH (39p) +20p 15.5.2017 Miche'Le Warmbloods VSN, CH (40,5p) +20p SHLA rotunäyttelyt heinäkuu 2018, LKV5, I-palk. elokuu 2018, LKV5, I-palk. marraskuu 2018, LKV2, I-palk. (käyttöluokka) |
Dear diary
2.7.2018 Kun laidun ei riitä, kirjoittanut omistaja
Kaunis heinäkuun alun päivä, pakolliset treenattavat treenattu ja tallissa muutenkin kaikki mallillaan. Tässähän joutaisi käymään ajelulla myös Gusin kanssa, ajattelin. Ori kun on jäänyt vähän vähemmälle huomiolle nyt lopettettuaan varsinaisen kilpauransa hienon laatuarvostelutuloksen jälkeen. Tuumasta toimeen, totesin, ja suuntasin Gusin ja vanhempien shireorien Dustinin ja Flickin laitumelle päin. Hetken aikaa huhuiltuani ja kuljeksittuani tulin siihen tulokseen, ettei poni ole laitumellaan. Kurkistus karsinaan, eikä näy sielläkään. "Has anyone seen Gus? Ei kai se perkele ole lähtenyt taas kylille..." hihkuin talliporukalle. Ei, ei ollut ponia näkynyt. Jo kolmatta kertaa kuukauden sisään poni on karkuteillä.
Niin vain vaihtui suunnitelma ponin ajamisesta Avan ratsastamiseen ja samalla ponin etsimiseen. Laitumen välittömässä ympäristössä poni ei ollut, se oli tullut selväksi kierrellessä ja hihkuessa. En kyllä myöskään käsittänyt mistä poni oli tällä kertaa päässyt karkuteille. Aiemmilla kerroilla olin löytänyt selkeät jäljet ja hetken tutkailtuani todennut aidassa olleen "heikon kohdan". Nyt en löytänyt mitään. Ponin löydyttyä saakin siis alkaa virittää sähköpaimenta vielä ekstraksi. Avaa varustaessa mietin sotasuunnitelmaani ja ohjeistin myös tallitytöt etsintöihin. Herkkuja taskuihin, riimu ja naru mukaan ja menoksi!
29.12.2017 Valjakkovalmennus Maybeck Studissa, kirjoittanut valmentaja Amelie Maybeck (VP)
Kävellessäni Maybeckin maneesiin ulkona satoi hiljalleen lunta ja valmennusryhmä kävelytti ponejaan ulkosalla. "Tulkaa vain sisään, niin ei tarvitse täällä ulkona palella." huikkasin valmennusryhmälle ja kipitin avaamaan maneesin päätyovia jotta valjakkokärryt mahtuivat sisään. Valmennukseen oli saapunut mukavan oloinen kattaus shetlanninponeja; oli tammaa ja oria, vähän enemmän ja vähän vähemmän kilpailukokemusta kartuttanutta väkeä. Ponien kävellessä maneesissa ne kuikuili kiinnostuneena toisiaan, mutta keskittyivät kuitenkin pääasiassa kärryjen vetämiseen ja ohjastajaansa.
Valmennus aloitettiin melko peruslaatuisella jumpalla; pitkillä sivuilla tehtiin loiva kiemuraura jonka avulla pääsimme notkistamaan poneja vaihtuvien taivutusten merkeissä. Tämä tehtävä paljasti myös ohjastajan nopeuden sekä tarkkuuden toimia määrätyllä reitillä; jos pitkän sivun kulmaan tuli reittiä hieman oikoen, kostautui se viimeistään kiemura-uran keskikaarteessa kun taas unohtuneet suoristamiset kostautuivat asetuksen ja taivutuksen vaihtuessa puolelta toiselle pienenä hätiköintinä.
Kun ponit oli saatu paremmin apujen väliin ja hereille, jatkoimme niiden työstämistä keskiaskellajien parissa sekä kaarevilla, että suorilla urilla. Keskiaskellajia treenatessa halusin, että ohjastajat pitävät poninsa visusti tuntumalla, eikä ne niin sanotusti levähdä käsiin varsinkin sitten, kun keskiaskellajista siirrytään takaisin normaaliin tempoon. Keskiaskellajien myötä poneihin saatiin vielä lisäryhtiä ja kuuliaisuutta, joten tästä oli hyvä jatkaa pienelle tarkkuusajoradalle joka toimi hienosti mittarina siitä, oliko valmentajan korjausehdotukset menneet kuuroille korville vai toimiko ponit ja ohjastajat hienosti yhteistyössä toistensa kanssa.
Vaikka valmennuksen alkuun olin hieman kauhuissani Gusin tarjoamista showmiehen elkeistä, täytyy myöntää että keskittyessään työntekoon ori on erityisen upea ja kiva valjakkoponi. Vaikka Gus olisi mielellään pröystäillyt toiselle valjakkovalmennukseen osallistuvalle orille, alkoi se heti alkuverryttelystä alkaen keskittymään yhä enemmän ohjastajaansa ja oli jo pian unohtanut ulkoiset häiriötekijät. Sillä on erityisen kiva tapa liikkua ja shetlanninponiksi sillä on mahtava elastisuus ja kyky koota sekä venyä askellajin sisällä tehdyissä siirtymissä. Tänään kuitenkin ohjastajalta olisi tarvittu pientä malttia tarkkuusajossa sillä muutama keila sai kyytiä turhan kovan vauhdin ja oikomisten seurauksena, mutta nämäkin virheet saatiin korjattua hienosti viimeiselle radalle.
4.1.2017 Showponiuran aloittelua, kirjoittanut omistaja
Gus'n kanssa olen innostunut kiertämään varsin runsaasti - tallimestarilta kysyttäessä liian runsaasti - showponikisoissa. Aito Mountain & Moorland -rotuinen poni kun on kerran tallissa, niin täytyyhän sitä esitellä ja vertailla muihin. Vaikka tietysti se oma poni on kaikista hienoin, sanoivat tuomarit mitä tahansa tai vaikka se käyttäytyisi kuin mikäkin porsas. Koska yksi sikapossu tämäkin osaa kyllä olla kun sille päälle sattuu.
Ponin ura showkehissä alkoi kuitenkin mitä uskomattomimmin. Olin innostuksissani ilmoittanut ponin heti 28.12. järjestettäviin karkeloihin - kyllä, kaksi päivää ponin saapumisen jälkeen. Liekö Gus sitten ollut vielä vähän väsyksissä ja hämmentynyt, sillä se käyttäytyi Loitsulähteessä täysin moitteettomasti. Hymyni levisi korvasta korvaan, kun Gus palkittiin luokkansa Championina ja tiemme kävi Best In Show -kehään! Loppukehässä kärkisijat toki menivät kokeneemmille kehäketuille, mutta ai että olin poninpallerostani ylpeä!
Loitsulähteen tulos on tällä hetkellä Gus'n paras, mutta lisäksi se on napannut luokkansa Reserve Champion -sijan 30.12. Cfnmoorin Fireball Show II:ssa. Muissa karkeloissa ollaankin sitten tyydytty top20-sijoihin, kun Gus tajusi alkaa testaamaan rajojaan. Välillä ravipätkä on mennyt tasajalkaloikkana pukitellen, välillä pojankoltiaista ei ole meinannut saada liikenteeseen laisinkaan kun se on juntannut kaikki neljä kaviotaan tiukasti maahan kiinni ja vääntänyt naamalleen aasinkutale-ilmeen.
26.12.2016 Saapuminen, kirjoittanut omistaja
- Vivian, is that Kemiina coming to take Contessa to Finland? kysyi John vieraan hevosrekan kaartavan pihaan.
- Oh no, that's probably my new pony! vastasin innostuksen vallatessa mieleni.
- Your new what..?
- Pony! Didn't I mention that I bought a shetland pony?
- Oh my... No, you didn't...
Niin, tallimestarini John ei ollut ihan yhtä innoissaan uusimmasta ostoksestani, mutta minä en ollut huolissani. John tulee mahtavasti toimeen Sheilankin kanssa, joten mitäpä ongelmia yksi pieni poninpallero aiheuttaisi? Vaikka shirenhevoset ovatkin suurin rakkauteni, olen ihminen joka kaipaa vaihtelua. Siispä päätin hankkia itselleni ponin joululahjaksi. Onhan nämä nyt ehkä maailman suloisimpia viikareita, ja kun vielä löysin mukavat vanhemmatkin, oli homma selvä. Haluan, ei, tarvitsen ponin!
Joululahjani saapui aavistuksen myöhässä, tapaninpäivänä 26.12., mutta se ei riemuani latistanut. Olin ratketa liitoksistani pakollisia paperihommia kuskin kanssa hoitaessani, sillä olisin heti halunnut päästä näkemään ponini. Olin nähnyt nyt kaksivuotiaasta Kruunun Gingershotista ainoastaan kuvia ja hyvin lyhyen videopätkän, joten mielestäni lapsenomainen innostukseni ja kiirehtimiseni oli aivan oikeutettua. Kun vihdoin sitten pääsin nappaamaan nuoren poniorin naruun ja taluttamaan rekan hämäristä päivänvaloon tallipihalle, olin aivan haltioissani. Niin pörröinen, suloinen, söpö, halattava, pussattava, tuitui! Mitäs pienistä, että poni ehti jo riimunnarua kiinnittäessä nappaista vähän hihastani makua.
Poninuorikon päästäessä ilmoille kimeän kiljahduksen ja alkaessa pomppia ja pöristä narun päässä, päätti John poistua takavasemmalle. Hommat vielä pahasti kesken kuulemma. Avellanakin pitää vielä ohjasajaa ja viimeisillään kantavana olevaa Veronaa tarkkailla... Hmph, ei vaan raavas mies kehdannut myöntää, että poni on söpö kuin mikä. Odottakoot vaan, kyllä hänkin tähän ihastuu!
Age
27.11.2016 - syntynyt
11.12.2016 - 1v 25.12.2016 - 2v 27.1.2017 - 3v |
27.2.2017 - 4v
27.3.2017 - 5v 27.4.2017 - 6v 27.5.2017 - 7v |
27.6.2017 - 8v
27.8.2017 - 9v 27.10.2017 - 10v 27.12.2017 - 11v |
27.3.2017 - 12v
27.6.2018 - 13v 27.9.2018 - 14v, josta alkaen ikääntyy epäsäännöllisesti |